Palautuminen on osa hyvinvointia

Palautuminen on aihe, joka usein aiheuttaa paljon keskustelua ja erilaisia mielipiteitä. Aihe on ollut tapetilla myös ihan lähiaikoina, kun on puhuttu urheilijoiden mielenterveysongelmista. Anni Vuohijoki oli Ylen haastattelussa 5.10. (Yle Areena) ja tuossa jutussa käytiin läpi yleisiä syitä sille miksi urheilijoilla on näitä ongelmia. Suurin syy tehdyn tutkimuksen mukaan on ahdistus, mutta heti sen perässä tulee uupumus tai loppuunpalaminen, unihäiriöt, masennus ja pitkäkestoinen haitallinen stressi.

Ammattiurheilussa koetaan paineita suorituksista niin harjoituksissa kuin kisoissakin, mikä on ihan ymmärrettävää, koska seurat, sponssit ja yleisö odottaa sinulta nappisuoritusta joka kerta. Urheilija ei voi sanoa ääneen, että nyt en jaksa treenata vaikka olisi kuinka paljon univajetta tai palautuminen olisi jäänyt vähiin, vaan jos joku paikka ei ole rikki niin silloin tehdään treenit. Jopa olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja myöntää, että urheilijoiden mielenterveysongelmien hoitoon tai niihin reagoimiseen ei ole suhtauduttu sillä vakavuudella kuin olisi pitänyt. Urheilijoiden kohdalla vaatimukset eivät välttämättä myöskään katoa uran päättyessä vaan ne jäävät pään sisään kuin vanhasta tottumuksesta.

Vaikka ei olisikaan huippu-urheilija voivat nämä samat asiat tulla ilmi. Myös kuntoilijoissa on paljon ihmisiä, jotka eivät muista kiinnittää huomiota riittävään palautumiseen vaan puskevat itsensä pidemmälle ja pidemmälle. Vaikkakin liikunta yhdessä unen kanssa toimii hyvänä stressin purku- ja hallintakeinona niin pitää tunnistaa omat rajansa. Jos olet jo valmiiksi ylikuormitettu ja stressitasot ovat korkealla kannattaa varoa liian kovaa treeniä, jotta stressitasot kehossa eivät nouse enempää. Jos fyysistä tai psyykkistä puolta rasitetaan paljon ei toista puolta saisi hirveästi enää rasittaa liiallisilla ärsykkeillä. Pieni stressi voi tosin olla hyväksi, esimerkiksi kisa- tai esiintymisjännitys voi laittaa meidät yrittämään enemmän ja pitää aistit tarkkoina.

Palaudu stressistä

Palautuminen on yksilöllistä ja meidän onkin opeteltava tuntemaan itsemme. Joku palautuu ja purkaa stressiä rauhallisella liikunnalla, kävelyllä metsässä ja toinen kaipaa agressiivista liikuntaa ja kunnon rääkkiä, kolmas ehkä haluaa liikkua suuremmassa porukassa jolloin pääsee kokemaan sosiaalista tekemistä. Tosin rentoutuminen voi eri aikoina vaatia erilaisia keinoja. Vaikka yleensä rentoutuisit parhaiten liikkumalla, voit vastapainoksi joskus tarvita rentoutusharjoituksia, hierontaa ja kiireetöntä olemista. Mökkiviikonloppu järven rannalla hiljaisuudessa olisi itselleni unelmatapa rentoutua, mutta tiedän, että tarvitsisin siihen kylkeen ainakin yhden polkujuoksu- tai maastopyöräilylenkin.

Liikunnasta palautuminen

Itse liikuntaharrastuksesta ei kannata ottaa stressiä vaan liiku silloin kuin se tuntuu hyvältä ja liikunnasta voi nauttia. Liikunnan lisäksi pitää muistaa kehon ja mielen huolto. Riittävä lepo ja uni on mahdutettava kalenteriin ihan yhtä lailla liikunnan kanssa. Näiden lisäksi palautumiseen kuuluu myös ravinto. Riittävä ja monipuolinen energiansaanti edesauttavat palautumista ja mitä nopeammin treenin jälkeen saat laadukasta energiaa sen nopeammin lähtee palautuminen käyntiin. Itse treeni vie suorituskykyä alaspäin, koska energiatasot hupenevat, lihakset ja hermosto väsyvät, suorituskyky alenee ja myös hormonitoiminta kuluttaa kudoksia. Kun taas huolehdit riittävästä palautumisesta saat energiatasot taas täydentymään, hormonitoiminta palautuu ja suorituskyky lähtee nousuun.

Ruoan ja energiavarastojen täyttämisen lisäksi yksi tärkeimmistä palautumista tukevista on riittävä nesteytys. Treenin aikana menetetty nestetasapaino tulee korjata. Näiden lisäksi palautumista edistää hyvä loppuveryttely ja venyttely, mutta myös muinakin kuin treenipäivinä huolehdittu hyvä yöuni, riittävä ja laadukas ravinto sekä kehonhuolto.

Täällä olemme aiemmin käsitelleet palautumista sekä ravinnon ja unen tärkeyttä laajemmin.