Kevät on saapunut – mitä meille kuuluu?

Kevät on saapunut tänne lounaisosaan Suomea ja toinen meistä hieman haikein mielin jättää löytämänsä uuden harrastuksen tältä erää ja siirtää sukset varastoon odottamaan ensi talvea. Ja toinen odottaa myös ensi talvesta yhtä lumista ja laittoi tilaukseen sukset lisätarpeineen. Saa nähdä miten käy tämän suhteen, ehkä ensi talvena joudutaan matkustamaan pohjoisemmaksi lumia metsästämään.

Kevät ei vielä ole päässyt ihan täyteen vauhtiin vaan tälläkin hetkellä ulkona sataa lunta, niukasti kylläkin, mutta sataa kuitenkin. Ja tuuli on aika navakka täällä meren lähellä. Maassa lunta ei enää ole kuin paikoin pieniä kohtia, mutta juoksupolut ovat sen verran jäisiä, että melkein kannattaa vielä nastoilla juosta jos meinaa saada juostua. Itse testasin perjantaina mennä normaalit polkujuoksukengät jalassa, mutta kävelyksi meni aika monessa paikassa. Tarkoituksena oli tehdä mäkitreeniä, mutta se jäi toiseen kertaan. Viikon kuluttua siirretään kelloja kohti kesäaikaa ja sen jälkeen varmaan alkaa myös kelit pikkuhiljaa mennä enemmän keväiseksi. Jostain luin, että jo tulevalla viikolla pitäisi lämpötilat pysyä plussan puolella ainakin päivisin.

Kevät toi muutoksia tämän vuoden suunnitelmiin

Ei olisi vuosi sitten uskonut, että vielä tänäkin keväänä ollaan tilanteessa, johon tuolloin oli vasta aloiteltu tottumaan. Töiden osalta on joutunut venymään ja uusia palveluita on suunniteltu, joista ensimmäisistä kuulette vielä tulevalla viikolla. Kevääksi suunnitellut uudet pienryhmät sai jäädä odottamaan parempia aikoja, yhden ulkoryhmän ehdin aloittaa ennen kuin tilanne räjähti käsiin täällä seudulla. Tämä ryhmä jatkaa treenejä niin kauan, kun saa eikä rajoitukset aja tekemään muutoksia. Lisäksi alan vetämään toista pienryhmää lähiseudulla toisen ohjaajan vaihdettua paikkakuntaa. Ihana huomata miten yhteistyö toimii. Itselläni on onneksi muutenkin sellainen tilanne, että yksilövalmennukset voin ohjata joko ulkona tai Vauhtisammakon tiloissa, jossa on mahdollisuus olla yksin valmennettavan kanssa jolloin turvaväli voidaan pitää myös ilman ongelmia. Ja ohjaajalle maski tietysti.

Kevät on tuonut muutoksia on tullut myös muuhunkin kuin työhön. Meillä oli viime keväältä siirrettynä osallistuminen Nuts Karhunkierroksen polkujuoksutapahtumaan. Tuolloin korotimme 55km matkan 83km matkaan. Nyt kuitenkin tilanteen ollessa näinkin epävakaa emme nähneet turvalliseksi vaihtoehdoksi lähteä mukaan niinkin suureen tapahtumaan vielä toukokuun lopulla ja kun tapahtumanjärjestäjä antoi mahdollisuuden siirtää osallistuminen seuraavaan vuoteen, teimme tämän. Meitä ei siis nähdä tänä keväänä Karhunkierroksen poluilla. Majoitukset saimme siirrettyä kesäkuun lopulle, jolloin aloitamme parin viikon kesäloman pohjoisessa. Ja toivottavasti tilanne on rokotteiden myötä helpottanut sen verran, että pääsemme juoksemaan Nuts Ylläs-Pallas polkujuoksutapahtumassa. Karhunkierroksen peruunnuttua meidän osaltamme voimme rauhassa keskittyä tuohon Ylläs-Pallas juoksuun, tai oikeastaan meidän 66km juoksumatkamme kulkee Hetta-Pallas välin. Se tietää reitiltä kivikkoa ja pitkiä loivia ylä- ja alamäkiä. Hieman erilaista kuin Karhunkierroksen neulaspolut ja jyrkät nousut sekä laskut. Tuota väliä emme aiemmin olekaan juosseet ja mielenkiinnolla odotamme niitä maisemia. Viime kesänä tosin käytiin tutustumassa Pallaksen maastoon ja kivuttiin myös Taivaskerolle. Täältä voit käydä lukemassa viime kesän polkujuoksusta siellä ja täältä Pallas-Yllästunturin nähtävyyksistä.