Ikä vaikuttaa liikuntaan

Ja liikunta tuo apua iän tuomiin haasteisiin sekä muutoksiin kehossa.

Ei varmaan mikään yllätys, mutta ikä tosiaan vaikuttaa liikuntaan tai oikeastaan suorituskykyyn, sen aiheuttamaan rasitukseen ja palautumiseen.

Toki tähän vaikuttaa moni tekijä, aiempi suoritustaso ja treenihistoria esimerkiksi. Fysiologia muuttuu iän mukana ja se tulee ottaa huomioon liikunnan annostelussa. Kehon fyysinen kehitys on korkeimmillaan parikymppisenä ja lähtee tämän jälkeen kohti alamäkeä.
Hermoston toiminta lähtee heikkenemään iän myötä ja tästä syystä myös voiman tuottokyky heikkenee. Siksi olisi hyvä puuttua tulevaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta lihasmassan ja -voiman väheneminen ei olisi suurta. Jos kasvuun ja palautumiseen liittyvien hormonien määrä pääsee laskuun vaikuttaa se suoraan lihasmassan ja voiman vähenemiseen. Erityisesti lihasvoimatreenillä voidaan vaikuttaa positiivisesti anabolisten hormonien pitoisuuksiin kehossa.

Treenatessa tulee kuitenkin myös ottaa huomioon, että palautumiskykykin heikkenee iän myötä ja tästä syystä harjoitusten olisi hyvä olla kestoltaan lyhyempiä, kuitenkaan treenien tehoja laskematta. Tämä siitä syystä, että kohtalaisen raskas vastus tukee hyvin hormonitoimintaa. Esimerkiksi kun 20-vuotias jaksaa tehdä 1,5 tunnin suorituksen niin 60-vuotiaalle riittää samalla tasolla noin 30-45 minuuttia.

Ei siis kannata verrata itseään huomattavasti eri ikäisiin treenaajiin tai yrittää treenata yhtä kovin ja kuormittavasti kuin puolet nuorempi. Pelkästään lihasmassa on 50-vuotiaalla pienentynyt noin 10%, kun taas 70-vuotiaalla jo lähes 40%. Myös paino lisääntyy iän myötä helpommin kuin nuorempana ja tästä syystä iäkkäämmät usein syövät liian vähän sen sijaan, että lisäisivät liikuntaa. Tässä on vaarana se, että syödään niin vähän, ettei aineenvaihdunta käy kunnolla vaan on säästöliekillä.

Liikunta auttaa myös pitämään huolta tasapainosta. Ikääntyessä tasapaino heikkenee, reaktiokyky hidastuu ja kaatumisriski kasvaa, joten iäkäs on alttiimpi tapaturmille.
Liikuntaa lisäämällä voit vähentää näitä ikääntymisen tuomia muutoksia. Kävely, tanssi, erilaiset tasapainoharjoitteet ehkäisevät kaatumisia ja ylläpitävät tasapainoa. Lisäksi säännöllinen liikunta voi edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä estää joitain sairauksia. Kaikenlainen kestävyysliikunta, kuten kävely, uinti ja vesijumppa edistävät hengitys- ja verenkiertoelimistön aerobista kuntoa. Kuntosalitreeni, keppijumppa ja muunlainen lihastreeni ylläpitää lihaskuntoa ja kestävyyttä. Venyttelyt ja jooga pitää huolta nivelistä ja pitää yllä notkeutta. Liikunnan kuormitus vahvistaa myös luustoa ja kaikenlainen liikkuminen niin ulkona kuin sisälläkin parantavat unen laatua. Ja mikä parasta, kuntosalilta tai muista liikuntapaikoista voit löytää uusia ystäviä!

Liikuntaharrastuksen lajilla tai treenityypillä ei ole kovinkaan paljon väliä mikäli olet perusterve, mutta jos taustalla alkaa jo olla joitain sairauksia, tulee ne ottaa huomioon ja sovittaa liikunta tilanteen mukaan.
Liikunta vaikuttaa useimmiten positiivisella tavalla, mutta poikkeuksiakin on. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, aineenvaihdunnan sairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin on todettu liikunnalla olevan positiivinen vaikutus.
Lääkäriä kannattaa konsultoida mikäli aloitat liikkumisen ihan alusta tai pitkän tauon jälkeen ja tueksi on hyvä ottaa henkilökohtainen ohjaaja tai valmentaja eli personal trainer.

Muistetaan siis liikkua jokainen itselle sopivalla tavalla ja nautitaan liikunnasta!