Peruskuntoharjoittelu antaa hyvän pohjan

Peruskuntoharjoittelu on se harjoittelumuoto josta aina tulisi aloittaa. Vaikkakin usein kesälajien peruskuntoharjoittelu ajoittuu talveen tulee aloittelijan lähteä liikkeelle peruskuntoharjoittelusta vaikka aloitus osuisikin kesään.

Ei ole mitään hyötyä lähteä tekemään tehoharjoittelua jos peruskunto ei ole kunnossa ja pohjatyötä ei ole tehty. Valitettavan paljon törmää tilanteisiin, jossa lähdetään liikkeelle aivan liian suurilla tehoilla ja periaatteessa tuhotaan harjoittelu jo alkuunsa. Hyvä kestävyyskunto saadaan tehtyä rauhallisella aerobisella harjoittelulla josta on pitkän tähtäimen hyötyä hengitys- ja verenkiertoelimistölle.

Kun lähdetään asettamaan jotain tavoitteita esimerkiksi juoksuun on hyvä miettiä tavoite siten, että ehtii harjoittelemaan mahdollisimman järkevästi. Peruskestävyysharjoittelun jälkeen voidaan harjoituskauden edetessä lähteä tekemään myös kovempia ja tehokkaampia vauhtikestävyysharjoituksia. Kuitenkin myös tällä kaudella peruskuntoharjoittelu pysyy mukana jokaisessa harjoituksena ainakin pienessä osassa esimerkiksi alkulämmittelyssä ja loppujäähdyttelyssä. Sanotaankin, että noin 80% kaikesta harjoittelusta tulisi olla peruskestävyysharjoittelua ja loput erilaisia tehotreenejä.

Erilaisia harjoitusvauhteja mukaan

Monipuolisuus on hyväksi harjoittelussa niin lajien, matkojen, käytetyn ajan, reittien kuin vauhtienkin osalta. On hyvä harjoitella hitaita matalatehoisia vauhteja ja vastapainona lyhyempiä ja nopeampia vetoja sekä kaikkea tältä väliltä. Tässäkin maltti on valttia eli vauhtien lisääminen tulee tehdä maltilla ja vähitellen. Ajatuksena on lähteä juoksemaan rennon kovaa sopivina pätkinä ja kun tämä onnistuu voit tehdä vetoja joissa vauhti kiihtyy vedon edetessä. Nämä progressiiviset vedot ovat hyvä keino lisätä vauhtia pikkuhiljaa aloittaen ihan peruskuntovauhdista.

Kunnon kehittyessä ja kauden edetessä voit ottaa mukaan myös joitain kovatehoisia harjoituksia, joissa syke nousee lähes maksimialueelle. Näitä harjoituksia ei kuntoilijan ohjelmassa tarvitse olla kuin 1-2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi voi tehdä porrastreeniä tai mäkijuoksua, jotka samalla toimivat juoksun omaisina lihaskuntoharjoitteluina. Näissäkin muistetaan nousujohteisuus eli ensimmäiset kerrat tehdään maltilla ennen kuin aletaan lisäämään enempää tehoja.

Peruskuntoharjoittelu eri lajeilla

Peruskuntoharjoittelua voi oman lajin lisäksi tehdä muitakin lajeja harjoittamalla. Esimerkiksi juoksijalle hyviä oheislajeja on pyöräily, uinti ja hiihto. Näistä ainakin pyöräilyssä saa usein sykkeen pidettyä helpommin alhaalla pidemmän aikaa. Voit siis lähteä huoletta kesällä tekemän pidemmänkin pyörälenkin ja saada siitä tukea juoksun peruskuntoharjoitteluun. On siis hyvä huomioida kokonaisuus kaikessa ja jos teet pidemmän pyöräilylenkin voit sillä korvata jonkin peruskuntoharjoituksistasi. Kuitenkaan kaikkia näitä kevyempiä harjoituksia ei kannata korvata oheislajeilla sillä keho kaipaa harjoitusta juoksun iskutuksen osalta myös ja sitä ei saa mistään muusta lajista.

Muistetaan siis aina hyvä perusta niin pysyy seinätkin pystyssä 🙂

www.personaltrainerturku.net

Share this post: