Mitä on hyvä kunto?

Mitä on hyvä kunto on pyörinyt itselläni nyt muutamien juoksulenkkien ajan mielessä, lähinnä siitä syystä kun on viime aikoina tullut monipuolistettua kuntoilua aika paljon ja se onkin vaikuttanut juoksukuntoon jonkin verran, varsinkin jos vertaa siihen mikä oli pelkkä juoksukuntoni viime keväänä. Mutta mikä on hyvän kunnon mittari? Olenko hyvässä kunnossa jos jaksan juosta puolimaratonin, tai jopa ultrajuoksuja tai punnerran penkistä 100 kiloa? Vai riittääkö jos jaksan juosta viisi kilometriä ja tehdä 10 kyykkyä kehonpainollani?

Mitä on hyvä kunto?

Sitä voi olla vaikea määritellä, koska hyvään kuntoon kuuluu niin paljon muutakin kuin juoksutulos tai salilla tehdyt toistomäärät tietyillä painoilla.
Hyvän kunnon määrittämiseen kuuluvat kestävyyskunto ja sitä kautta hapenkuljetuselimistö, lihaskunto, liikkuvuus ja tasapaino sekä koordinaatio. Kyseessä on siis aika laaja kokonaisuus, mutta kun noita edellä mainittuja ajattelee niin kyllähän ne kulkevat käsi kädessä.
Jotta kestävyyskunto on hyvällä tasolla pitää keuhkojen, sydämen ja verisuonien olla kunnossa. Lihaskunnossa tulee lihasten koon sijasta tarkastella millä tasolla on maksimivoima-, kestovoima- ja nopeusvoimatasot. Liikkuvuudessa tarkastelun kohteena on nivelten liikeradat ja lihaksiston elastisuus, tasapainon ja koordinaation toimivuus tuo tekemiseen taitoa, taloudellisuutta ja ketteryyttä.
Näitä kaikkia osa-alueita olisi hyvä treenata, jos haluaa pitää kehon hyvässä kunnossa. Ei siis riitä, että juokset ja käyt salilla pumppaamassa lihaksia.

Kestävyys

Miksi kestävyysliikuntaa on hyvä tehdä vaikka tähtäimenä ei olisikaan maratoni?Riittävä määrä matalatehoista liikuntaa kehittää lihasten kykyä käyttää happea hyväkseen ja vahvistaa samalla hapenkuljetuselimistöä. Tehokkaat harjoitukset, joissa syke nousee korkeammalle ja hapenotto on korkealla parantaa sydämen lyöntitehoa ja kehittää hapenottokykyä. Kuitenkaan pelkkää kovatehoista treeniä ei ole hyvä tehdä, koska hyvä kestävyyskunto koostuu useasta treenitasosta. Pitää olla vankka kuntopohja eli peruskestävyys, jota harjoitetaan matalatehoisella pidempikestoisella treenillä. Vauhdikkaampaa menoa kirittää vauhtikestävyys sekä maksimikestävyys, joka kuitenkin vielä kestää maitohappoja.

Lihaskunto

Hyvän lihaskunnon saat pitkäkestoista kestovoimaa harjoittamalla, äärimmäisillä maksimivoimaponnistuksilla sekä nopeusvoimaa harjoittamalla. Tässäkin osassa tarvitaan siis useampia voiman lajeja eikä riitä, että tekee pelkkää maksimia salilla. Monipuolisuus on myös hyvän lihaskunnon perusta.

Liikkuvuus

Kun treenaa lihaksia ja asettaa kehon rasituksille on hyvä muistaa myös kehonhuolto sekä liikkuvuus.Treenin jälkeen venyttely palauttaa lihassolut normaaliin mittaansa. Venyttely myös lisää liikkuvuutta, kun lihas on elastisempi ja sen avulla voi myös ennaltaehkäistä loukkaantumisia. Liikkuvuustreeni ja venyttely on myös hyvä stressinlievityskeino, kun tekee sen rauhoittumalla harjoitukseen ja tekemällä sen ajan kanssa. Antaa vain ajatusten kadota ja keskittyy ainoastaan tekemiseen.Liikkuvuus lisää myös nivelten liikelaajuuksia ja estää sen myötä myös loukkaantumisia esimerkiksi liukastumisissa tai äkkinäisissä suunnanvaihdoissa vaikka lenkkipolulla. 

Tasapaino ja koordinaatio

Tänä talvena ei täällä etelässä ole ollut kovinkaan paha keli, mutta muistat varmaan joskus meinanneesi liukastua, mutta saanut pidettyä itsesi pystyssä. Tasapaino ja koordinaatio auttavat juuri näissä tilanteissa hallitsemaan asentoa ja korjaamaan liikerataa siten, että et kaadukaan. Tasapaino on siis kykyä ylläpitää asentoja. Ne voivat olla liikkessä tapahtuvia äkillisiä asennon vaihtumisia tai paikallaan ollessa tehtäviä liikkeen ”pitämisiä”. Pystytään reagoimaan ulkopuolisiin ärsykkeisiin ja myös sopeutumaan tahdonalaisiin liikkeisiin. Tasapainotreeniä on kaikkien hyvä tehdä vaikka ei edes harrastaisi liikuntaa aktiivisisesti. Koordinaation avulla saamme tehtyä äkillisiä suunnan vaihtoja, mutta myös ihan normaalit liikkeet vaativat koordinaatiokykyä. Pitää osata hallita omien raajojensa liikkeitä eli motoriikkaa. 

Henkinen ja sosiaalinen kunto

Fyysisen kunnon lisäksi tulee kiinnittää huomiota henkiseen kuntoon. Henkiseen kuntoon vaikuttaa stressi, uni ja sen laatu, itseluottamus ja moni muu tekijä. Voisi melkein sanoa, että fyysinen kunto ja henkinen kunto kulkevat käsi kädessä. Jotta pystyt kehittymään fyysisellä puolella tulee sinulla olla itseluottamusta, uskot siihen mitä teet ja uskot pystyväsi siihen. Sinulla tulee olla tiettyä stressin sietokykyä, jotta saat paineen alla vietyä tavoitteesi maaliin. Myös treeni itsessään on stressaavaa. Lihaskuntotreeni aiheuttaa stressireaktion kehoon samoin kuin kova aerobinen treeni. Hyvä henkinen kunto on hyödyksi myös paineen alla. Se tekee sinusta kärsivällisemmän ja auttaa keskittymään. Kun sinulla on itseluottamusta, pystyt sietämään stressitiloja ja olet kärsivällinen pystyt myös keskittymään itse tekemiseen paremmin. Kaikkea näitä siis tarvitaan jotta voimme sanoa olevamme hyvässä kunnossa. Hyvä kunto voidaan saavuttaa harjoittamalla kaikkia edellä mainittuja säännöllisesti ja nousujohteisesti. Vielä kun otetaan mukaan riittävä lepo ja hyvä monipuolinen laadukas ravinto saadaan jo aika hyvä paketti kasaan. 

Joko olet lukenut aiemman postauksen mäkitreenistä, sen pääset lukemaan tästä ja meidän instagram-tilin löydät täältä

Share this post:

Write a Comment