Helsinki City Running Day – puolimaratonilla

Helsinki City Running Day juostiin pitkin Helsinkiä viikonloppuna ja me olimme tänä vuonna mukana. Edellisestä puolikkaasta meillä molemmilla oli jo muutama vuosi aikaa ja tällä kertaa tarkoituksena oli lähteä hakemaan ehjä juoksu ja mukava kokemus. Tämä onnistui hyvin ja molemmille saatiin samalla uudet ennätykset myös. Jarkko tuli maaliin ajassa 1:38:37 ja Tanja 1:54:57 molemmat ehjänä ja hyvällä fiiliksellä. Alla vielä HCRD kisaraportti molempien osalta.

Tanjan juoksu

Elokuun alussa ilmoittauduttiin Helsinki City Running Day -tapahtumaan ja tarkoituksena oli hieman treenatakin puolikasta varten kesän ultratreenien lisäksi. Toisin kuitenkin kävi, kun menin pyöräyttämään nilkan poluilla elokuussa ja luulin selvinneeni säikähdyksellä, mutta parin viikon kuluttua nilkka alkoi oireilla rasituksessa enemmän. Juoksuohjausten lisäksi ei juostu oikeastaan ollenkaan kolmeen viikkoon ja sen jälkeenkin hyvin lyhyitä lenkkejä. Kävin syyskuun puolivälissä testaamassa kuntoa Ruissalojuoksujen kympillä, joka meni olosuhteisiin nähden ihan ok ja uskalsin pikkuisen lisätä treenejä. Kahdessa viikossa ei kuitenkaan ihmeitä enää tehdä ja päätin lähteä hakemaan tästä tapahtumasta ehjän ja mukavan fiiliksen juoksun.

Saavuttiin Helsinkiin jo edellisenä iltana ja haettiin osallistujanumerot kisakansliasta ennen hotelliin kirjautumista, jotta loppuilta saataisi olla ihan rauhassa. Aamulla herätys hyvissä ajoin ennen starttia, aamupalan jälkeen kamat kasaan ja bussilla kohti Olympiastadionia. Sääennuste oli luvannut pilvistä, noin +11 astetta ja vähän tuulta, mutta kokemuksesta tiedettiin, että shortsit ja lyhythihainen juoksupaita olisi ainoa oikea valinta meille tuohon juoksuun. Jarkko lähti matkaan 10 minuuttia ennen omaa lähtöryhmääni joten toivottelin Jarkolle hyvät juoksut ja lähdin itse lämmittelyhölkälle. Juoduin kuitenkin muuttamaan reittiä, sillä huomasin olevani keskellä Minimaratonin reittiä ja meinasin jäädä innokkaiden lasten jalkoihin. Siirryin stadikan toiselle puolelle, jossa puolimaratonin ensimmäinen lähtöryhmä oli juuri lähdössä matkaan. Nopea vessareissu vielä ja sitten odottamaan omaa lähtöä.

Mukavan rentoa menoa

Pääsin liikkeelle 11:10 ryhmässä ja pari minuuttia lähdön jälkeen aurinkokin tuli esille enkä voinut ajatella muuta kuin, että onneksi laitoin shortsit ja lyhythihaisen. Olin vessajonossa jutellut parin puolitutun juoksijan kanssa, jotka miettivät, että olin uskalias kun lähden lyhyissä liikkeelle. Toisen näin noin 3 km kohdalla ja tällöin hän tokaisi, että olin osunut nappiin vaatetusvalinnallani. Olin päättänyt jo ennen lähtöä, että alkumatkan lähden maltillista vauhtia vaikka kuinka tuntuisi hyvältä juoksu. Onnistuin pitäytymään päätöksessäni pari kilsaa, jonka jälkeen hieman kiristin tahtia. Olisin voinut kiristää enemmänkin, mutta seurasin kellosta keskivauhtia, joka jostain syystä näytti kovempaa vauhtia kuin mitä olin mennyt. Reittivalinnat ym todennäköisesti vaikuttivat tähän enemmän kuin mitä ajattelin. Kelloni mukaan olin maaliin tullessa juossut 5:19 min/km keskiaikaa, mutta loppuajan mukaan keskivauhti olikin 5:26min/km. Parilta juomapisteeltä otin hörpyn vettä ja juuri ennen pisteitä nappasin suuhun lisäenergiaa. Tuolla selvisi hyvin.

Jalka nousi mukavasti ja reitin maisemat oli upeat. Mikä sen mukavampaa kuin juosta keskustasta Lauttasaaren kautta Kaskisaareen, Lehtisaareen ja Kuusisaareen. Sieltä edelleen Meilahdesta Pikku-Huopalahden ulkoilureittiä ja takaisin kohti Olympiastadionia pieni matka Keskuspuistossa. Juoksu tuntui rennolta ja vaikka loppumatkasta alkoi pikkuisen askel painaa sain kiristettyä vauhtia pieneen loppukiriin. Maaliin päästyäni tunsin toki jaloissa tuon rasituksen, mutta raskaampaakin olisi voinut olla. Seuraavalla kerralla enemmän treeniä ja kisassa vielä enemmän irti tehoja.

Vaikka reitillä oli koko ajan juoksuseuraa en kuitenkaan onnistunut näkemään yhtään tuttuja juoksijoita ja juoksin koko matkan ”yksin”. Silti ainoa asia jota kaipasin juoksun aikana oli aurinkolasit, jotka olin jättänyt hotellille. Tapahtuma oli hyvin järjestetty, reitti sopivan vaihteleva ja kaikin puolin jäi positiivinen fiilis. Tänne palaan vielä joskus juoksemaan, tosin ensi keväänä keskitytään vielä poluilla ultramatkaan. Sitä kohti treenit alkaa heti, kun tästä on palauduttu kunnolla, aikaisintaan parin viikon kuluttua.

Jarkon juoksu

Helsinki City Running Day oli ensimmäinen sileän oma juoksu sitten 2019 maratonin. Oikein ei tiennyt mitä lähteä tavoittelemaan ja mitä odottaa, koska viimeiset pari vuotta mennyt lähes kokonaan polkuja ja ultramatkoja treenatessa. Vauhtikestävyys oli vähän kysymysmerkki samoin kuin arjen kuorma on ollut aika limiitillä eli ei ole ehtinyt palautumaan kunnolla missään vaiheessa. Ajatuksena oli ensin 1:35 alitus, mutta totesin, että se ei ole realistista ja lähdin lopulta tavoittelemaan alle 1:40 aikaa.

Ennen starttia oli kiva nähdä muutamia tuttuja ja alkulämmittelyjä ottaessa verensokeritkin oli hyvällä tasolla. Noin puoli tuntia ennen starttia vein varusteet säilöön ja päätin heittää myös insuliinikynän säilytykseen, koska arvot oli kohdillaan. Tämän jälkeen vielä vähän lämmittelyä, askeleet kohti starttia ja sokereiden tsekkaus, mutta nyt olikin ilmeisesti pieni kisajännitys heräillyt ja adrenaliini oli nostanut sokeriarvot ylös. Eipähän tarvinnut murehtia, että olisi liian alhaiset arvot kisassa eikä miettiä missä kohtaa ottaa lisäenergiaa, koska sitä ei pysty tekemään. Ennen starttia näin IG:stä tutun Tomin, jonka kanssa vaihdettiin muutama sana. Tomin oli tarkoitus lähteä tavoittelemaan 1:35 joten toivotin tsempit ja jättäydyin tarkoituksella vähän taaemmaksi etten juokse itseltäni jalkoja alta. Vielä ennen starttia näin Heidin ja Pian kenen kanssa vaihdoin kuulumiset.

Startista tasaisesti maaliin

Ekat pari kilsaa meni tavoitevauhtia hitaammin, koska jäin pussiin, mutta en viitsinyt lähteä puikkelehtimaankaan. Tämän jälkeen vauhti asettui noin 4:32-4:38 min/km jolla sain kirittyä alun kiinni. Juoksu oli kohtalaisen helppoa ja noin 6 km kohdalla näin myös Instasta tutun Inarin. Vaihdettiin muutama sana tavoiteajasta ja saatiin huomata, että sama vauhti olisi molemmilla, joten todettiin, että voidaan jatkaa samaa matkaa. Tämän jälkeen matkan teko oli aika mukavaa, välillä vaihdettiin enemmän kuulumisia ja välillä taas oltiin hiljempaa ja puskettiin eteenpäin yhdessä. Päätettiin noin puolivälin juomapisteellä, että otetaan nopeat hörpyt nestettä ja sama tehtiin noin 17km kohdalla juomapisteellä. Kilometriajat pysyivät noin 10 sek sisällä startista aina 17 km saakka ja sen jälkeen sain hieman nostettua vauhtia noin 10-20 sek vaikka lopun pienet mäet tulivatkin vastaan. Viimeiset pari kilsaa tulin yksin, kun Inari hieman jäi kelkasta.

Iso kiitos Inarille matkaseurasta, vaikka juoksu oli helppo niin ei se välttämättä yksin olisi niin helppoa ollut. Loppupeleissä Inari tuli vain 10-20 sekuntia perässä maaliin. Vähän jäi itsellä hampaan koloon, kun juoksu sujui niin kevyesti, että olisiko sittenkin pitänyt lähteä tavoittelemaan kovempaa aikaa.

Share this post: