Paras juoksukunto saavutetaan toki juoksuharjoituksilla ja muut aerobiset liikuntamuodot nähdään useinkin korvaavina harjoituksina tai tukemassa juoksua juoksijan treeniohjelmassa.
Usein, kun aletaan nostamaan harjoittelumäärää, varsinkin juoksussa niin on aina olemassa rasitusvammojen riski. Pyöräily onkin hyvä keino nostaa kokonaismäärää isommaksi ja samalla pienentää rasitusvammojen riskiä, kuten juoksijanpolvea. Itse teen osan pk-harjoittelusta pyörällä ja näin säästän kroppaa samalla juoksun kovalta iskutukselta, mutta toki jos on tähtäimessä esimerkiksi maraton, on hyvä totuttaa kroppa juoksun iskutukselle.
Monelle saattaa myös pitkäkestoinen juoksu olla peikko, joko pelko siitä ettei kunto riitä tai ei ole vaikka tottunut iskutukseen jota juoksussa tulee. Tähänkin polkupyöräily on oiva apu koska fillarilla moni pystyy helpommin tekemään pitkäkestoista harjoittelua.
Pitkät pyörälenkit tuovat ihan yhtälailla kestävyyttä lisää sekä opettavat kehoa käyttämään rasvaa polttoaineena. Tuolloin toki on pidettävä sykkeet kurissa, joka useimmiten onnistuukin pyöräillessä ihan hyvin. Kovemmat lenkit pyörällä taas kehittää hapenoton lisäksi lihasvoimaa reisissä ja pakaroissa, varsinkin ylämäki, kun polkee putkelta on aika lähellä juoksua liikeradoiltaan.
Tämän lisäksi pyöräily toimii itselleni hyvänä keinona myös palautumiseen kovemmista treeneistä, kunhan vain muistan pitää tehot maltillisena ja sekä kadenssin riittävän isona.