Vuosi 2016 ylä- ja alamäkineen

Pari päivää ja saadaan juhlistaa uuden vuoden 2017 saapumista. Uudelle vuosiluvulle olisi muutama toive, mutta jos ensin laitettaisi tämä kuluva vuosi pakettiin. Mikä on jäänyt päällimmäisenä mieleen ja mikä on ollut pettymyksistä suurin?

Elämäni pisimmällä lenkillä Tallinnan maratonilla ja vielä hymyssä suin

Vajaa vuosi sitten tammikuussa asetin joitakin tavoitteita itselleni, kuten puolimaratonin juoksu alle kahteen tuntiin, ensimmäisen 10 km kisan juokseminen ja ekan maratonin juokseminen. Alkuvuodesta tavoitteet oli asetettu siten, että kymppi olisi ensin ja tapahtumana Aurajoen Yöjuoksu. Flunssan takia tuo juoksu jäi väliin ja mies osallistui mun puolesta. Puolimaratoni oli tarkoitus juosta Forssan Suvi-illassa ja maratoni Budapestissa. Olin myös tammikuussa osallistunut Paavo Nurmi maratonin arvontaan ja julkisesti luvannut juosta ekan maratonini siellä mikäli arpaonni osuisi kohdalle. Ja niinhän siinä kävi, että onni potkaisi ja suunnitelmat meni uusiksi. Koska Forssan Suvi-illan ja Paavo Nurmen välissä oli vain 2 viikkoa, vaihtui Suvi-illan puolimaratoni kymppiin ja puolimaratoni aikaistui Turku City Runille.

Turku City Runille lähdettiin vesisateessa aika koleassa kelissä, tai no, + 11-13 astetta taisi olla. Ekan kympin juoksin 2 tunnin jäniksen vauhdissa ja jutellessa matka taittui lähes huomaamatta. Noin 15 km jälkeen lähdin erkaantumaan muusta porukasta ja kiristin tahtia. Maaliin tullessa kello näytti aikaa 1:58:38 ja tavoitteeni juosta puolimaratoni alle kahden tunnin oli täyttynyt. Siinä oli saatu hyvä aloitus juoksukaudelle.

Turku City Run ja 2 tunnin alitus puolikkaalla

Kympin kisaan valmistutuessa en oikein tiennyt mitä odottaa, koska en ollut aiemmin edes kokeillut kuinka kovaa jaksan tuon matkan juosta. Olin vain kuullut, että kyseinen Forssan Suvi-llan rata on yksi pahimmista kympin reiteistä, koska mukana on paljon nousua ja mutkittelevaa tietä. Sen tiesin, että alle tunnin pystyn kympin juoksemaan, mutta 55 minuutin alitus oli myös mielessä.
Ja ihan kuten TCR:lläkin oli keli sateinen. Aamupäivällä vettä satoi hieman kovempaa ja iltapäivälläkin vielä tihkui. Aika nopeasti sain alkumatkasta vauhdin tasattua ja askel rullasi mukavasti. Sadekin lakkasi. Puolivälissä matkaa oli pakko hörpätä vähän vettä juomapisteeltä ja tietysti vauhtia ei voinut pysäyttää niin hörppäsin sitten vedet henkitorveen. Hetken siinä juostessa yskiskelin ja kirosin mielessä tuon juomisen. Eihän kympin kisassa mitään juoda tarvitse 😀
Puolivälin jälkeen alkoi myös nuo kuuluisat mäki- ja mutkaosuudet. Sykkeet huiteli pilvissä, mutta ei haittaa, matka on lyhyt.
Viimeistä mäkeä noustessa katsoin kelloa, alle 55 minuutin tulen pääsemään, kunhan ei jalat iske kramppiin tai tule mitään muuta. Vielä lyhyt alamäki ennen urheilukentälle kaartamista ja maaliviiva näkyy. Maaliin pääsin ajassa 0:53:24 eikä siihen voinut olla kuin erittäin tyytyväinen!

Forssan Suvi-ilta ja eka kympin kisa

Tuon kympin jälkeen olikin aika pienelle keventelylle ja kehonhuollolle ennen ekaa maratonia kotimaisemissa. Maratoni, joka päättyi liian lyhyeen.
Kisapaikan lämpömittari näytti +28 astetta hetkeä ennen starttia. Tiesin, että tuossa lämmössä en ole parhaimmillani ja jätin toiveet 4:20 alittamisesta. Lyöttäydyin 4:40 jäniksen porukkaan ja ajattelin, että olen tyytyväinen, kunhan pääsen maaliin saakka juosten.
Turun keskustassa ei talojen välissä ollut edes tuulenvirettä. Sitä ei myöskään löytynyt Ruissalosta eikä muualtakaan koko matkan aikana. Kuumuus ei hellittänyt ja vauhti alkoi hiipua jo ennen matkan puoliväliä. Toiselle kierrokselle lähdettäessä ajattelin, että mennään hitaasti, mutta varmasti. Välillä kävellen ja välillä juosten. Nestettä ja muuta energiaa tankkasin jokaisella tankkauspisteellä.
Lopulta 26 km kohdalla matka katkesi. Pari harha-askelta melkein ojan pohjan kautta ja pysähdys. Henki salpaantui, ei mennyt perille keuhkoihin saakka. Ventoline oli repussa siellä maalialueella, koska ajattelin, etten tarvitse sitä kesken matkan. Onneksi ensiaputeltta oli muutaman sadan metrin päässä ja sain sieltä kyydin takaisin kisa-alueelle. Harmitus oli suuri. Eka maratoni ja se jäi kesken. Koko vuoden päätavoite oli mennyt siinä.

Paavo Nurmi maratonin puoliväli ja väsynyt juoksija

Vähän tuon epäonnisen maratonin jälkeen tehtiin miehen kanssa päätös, että otetaan uusi yritys Tallinnan maratonilla syyskuussa ja tuolloin mies lähtee mun kaveriksi juoksemaan. Ilmoittautumiset laitettiin sisään ja treenit kohti uutta yritystä alkoi.
Tallinnassa sain tuon ekan maratonin vietyä maaliin, vaikkakin pariin kertaan jouduin astmalääkettäkin ottamaan ja kävelemään osan matkasta. Aika oli mitä oli, mutta olen juossut maratonin. Uusi yritys paremman ajan suhteen joku toinen kerta 🙂

Onnellinen maratoonari Tallinnassa

Viikko maratonin jälkeen kävin vielä kiskaisemassa yhden 10 km lenkin Ruissalojuoksuissa, jossa ei ennätystä tullut, mutta tulipahan käytyä 😀

Näistä edellä mainituista juoksuista vähän laajemmat kisaraportit löytyy omista jutuistaan, linkit alla.

Turku City Run
Forssan Suvi-ilta
Paavo Nurmi maraton
Tallinnan maraton
Ruissalojuoksut

Vajaa kuukausi sitten mielessä oli 1000 juoksukilometrin täyttyminen tänä vuonna, mutta se jäi täyttymättä. Tällä hetkellä on menossa viikon mittainen pakkolepo ja lääkekuuri. Epäilys/diagnoosi on akillesjänteen kiinnityskohdan tulehdus, joka ilmeni joulupyhien aikaan. Salilla saan onneksi käydä niin kauan, kun en rasita nilkkaa. Sen jälkeen saa taas vähitellen lähteä juoksemaan, mutta maltilla. Jos lääkekuuri ja lepo ei auta, mennään urheilulääkärin vastaanotolle lisätutkimuksiin.

Ensi vuodeksi on paljon uusia tavoitteita ja niihin pääsee vain treenaamalla. Tulevan vuoden suunnitelmista lisää piakkoin.

Toivottavasti myös teillä on ollut antoisa vuosi, jota on kiva sitten kiikkustuolissa vanhana muistella 🙂

Hyvää Uuden vuoden odotusta kaikille!

Year 2016 have been a good year! I run my first 10km run in 0:53:24, my first half marathon under 2 hrs (1:58:38) and finished my very first marathon ever (4:55:54) after few struggles under the race.   

Share this post: