Talviuinti | Uhka vai mahdollisuus

Reilu viikko sitten aamujoogan ja juoksulenkin jälkeen Jarkko sai houkuteltua mukaan Ruissalon Saaronniemen saunalle ja talviuintipaikkaan. En aiemmin uskonut koskaan kokeilevani kyseistä lajia, koska olen ikuinen vilukissa. Tai ainakin näin luulin. En muista koska viimeksi olen käynyt Suomessa uimassa ihan meressä, koska mun mielestä se vesi vaan on aivan liian kylmää myös kesällä.

Talvea odotellessa muistellaan viime talvea 🙂

Jarkko taas sai ensikosketuksen talviuintiin jo viime kaudella, kun Vauhtisammakon Mikko sai houkuteltua mukaan Järvelän saunalle ja uintipaikalle Littoisiin. Muutaman kerran on jo aiemmin ollut puhetta, että mun pitäisi ainakin käydä testaamassa kyseistä lajia joskus. Olen suoraan hylännyt ajatukseen, koska kylmä vesi ei houkuttanut.
Alkusyksystä törmäsin netissä artikkeliin, jossa kerrottiin talviuinnin hyödyistä ja jutussa vakuutettiin myös, että kylmyyteen tottuu.
Reilu viikko sitten lauantaina lopulta pakkasin treenikassiin aamulla jooga- ja juoksukamojen lisäksi uimapuvun ja pyyhkeen. Aloitettiin päivä puolentoista tunnin Yin-joogalla, siirsin auton Turun keskustasta Saaronniemen parkkipaikalle ja lähdin juoksemaan Jarkkoa vastaan, joka tuli juosten keskustasta. Kansanpuiston rantatiellä oltiin samaan aikaan ja käännyttiin kohti Saaronniemeä.
Perillä mietin vielä, että olenko mä ihan hullu, kun tällaista olen luvannut tekeväni, mutta enää ei voinut perääntyä. Saunarakennuksen ovesta naisten pukuhuoneeseen ja suihkun kautta saunaan. Vähän aikaa lämmittelin saunassa, kunnes oli aika lähteä kohti laituria. Hitaasti kävelin, jotta keho tottui vähän viileämpään jo matkalla. Onneksi paikalla oli myös muita enkä voinut enää kääntyä takaisin vaan pakkohan sinne veteen oli mennä. Olin kuvitellut, että juuri ja juuri saisin kasteltua varpaat ja juoksisin takaisin saunaan, mutta yllättäen olin huomaamatta jo lähes lantiota myöden vedessä.
Joku viisas oli neuvonut, että ihan ensimmäisellä kerralla ei kannata mennä kokonaan veden alle, vaan pikkuhiljaa totuttaa itseään. Tuo jalkojen kastaminen sai riittää tältä erää. Kävelin rauhallista vauhtia takaisin saunaan lämmittelemään. Yllätyin siitä, että vesi ei tuntunutkaan ihan niin hirveältä kuin olin odottanut. Johtui ehkä siitä, että vaikka on marraskuu niin ilman lämpötila oli noin +6 astetta ja vesi +8.
Kolme kertaa kävin kastautumassa ja viimeisellä kerralla kaulaa myöden. Lihaksia kipristeli, tunsi miten veri lähti virtaamaan, kun palasin saunalle. Fiilis oli mahtava! Joogan ja lenkin jälkeinen raukea olo vaihtui pirteyteen, toki vain hetkellisesti. Pienet päiväunet vei voiton, kun oli päästy kotiin ja syöty ruokaa.

Miksi talviuinti sitten on hyödyllistä?

Talviuinnin terveysvaikutuksista on puhuttu monta vuotta ja sen on kerrottu auttavan ainakin korkean verenpaineen laskemiseen, sen sanotaan helpottavan joitakin kipuja kuten esimerkiksi nivelkipuja. Verenpaine nousee aluksi, kun menet kylmään veteen, mutta perusverenpaine laskee, kun käyt säännöllisesti uimassa kylmässä vedessä. Talviuinnin on väitetty myös kohentavan terveydentilaa nostamalla kehon antioksidanttitasoja. 
Sanotaan myös, että unenlaatu paranisi, koska keho joutuu ponnistelemaan ja lämpötilanvaihtelut saavat talvisin uivat nukkumaan paremmin. Luulisi, että kylmässä vedessä uiminen ei olisi kovinkaan rentouttavaa, mutta se on. Keho käy kierroksilla ja antaa kaikkensa, jonka jälkeen se rentoutuu. 
Itse en todellakaan voi sanoa olevani talviuimari tämän yhden kerran jälkeen, mutta kävin kastautumassa usean kerran ja lupasin mennä vielä uudestaankin. Tarkoitus oli mennä jo tänä viikonloppuna, mutta aikatauluihin tuli sen verran muutoksia, että se jää välistä omalta osaltani. Jarkko tosin kävi perjantain polku- ja ultrajuoksukoulun lenkin jälkeen Järvelässä. 
Jos talviuinti tai avannossa käynti kiinnostaa, kannattaa tutustua oman paikkakunnan tarjontaan. Turun suunnalla on useita paikkoja joissa voi käydä kokeilemassa miltä se uinti kylmässä tuntuu. 
Villa Järvelä Littoistenjärvellä, Saukkoranta Ruissalossa, Ispoisten ranta ja Hovirinnan ranta Kaarinassa sekä Nunnalahden ja Taimon rannat Naantalissa joissa tosin ei ole saunaa. 
Kannattaa aina tutustua myös ohjeisiin, jotka useimmiten löytyy pukuhuoneista. Yleensä on ohjeena, että kylmään veteen ei tulisi mennä yksin tai ilman että joku muu on samaan aikaan laiturilla. Keho voi reagoida yllättävästi varsinkin ensimmäisillä kerroilla. Pyydä mukaan joku kokeneempi kaveri tai odota, että saunasta lähtee mukaan joku toinen kokeneempi uimari ja kerro avoimesti, että et aiemmin ole käynyt uimassa tähän aikaan vuodesta. 
Ainakin tuolla Saaronniemen saunalla minut otettiin hyvin vastaan. Siellä oli kaikenikäisiä naisia ja juttu luisti saunan puolella mukavasti. Joku suunnitteli lauantain ruokalistaa ja kertoi siitä muille, joka johti siihen, että lähes kaikki sanoivat lähtevänsä kotiin kaupan kautta, koska pekonipastaa piti tehdä. 
Yksi naisista taas kertoi koiransa tavoista ja ne kuulostivat erittäin tutuilta. Oli pakko kysyä minkä rotuinen koira on kyseessä ja yllätys, meidän Pontuksen läheistä sukua olevasta rodusta oli kyse ja siitä saatiinkin juttua taas aikaiseksi. 
Itselleni jäi kokemuksesta kaikin puolin todella hyvä fiilis. Ja vielä, kun ottaa huomioon, että kyseessä ei ole kallis harrastus. Uimapuku löytyi kaapista jo valmiiksi, kuten myös uimatossut, jotka ostettiin viime kesän Kroatian reissulla. Pipo ja hanskat voivat kuulemma olla hyvät, kun ilmat tästä vielä vähän kylmenevät. Eikä tuo sauna- ja pukuhuonepalvelukaan suurta lovea lompakkoon tehneet, sillä kertamaksu on 5 euroa. Jos taas Saaronniemeen haluaa ottaa 20 kerran lippuvihkon, jonka saa myös jakaa useamman henkilön kesken, saat sen 75 eurolla. Saunalla maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen, mutta Turun matkailuneuvonnan kautta voi maksaa myös kortilla. 
Nyt haluaisinkin tietää kuinka moni teistä on aiemmin käynyt avannossa tai harrastaa talviuintia? 
Ja löytyykö nyt joku, joka olisi valmis ottamaan vastaan haasteen ja lähtee tänä talvena testaamaan miltä talviuinti tuntuu?

Turussa järjestetään muuten talviuinnin sm-kisat helmikuun alussa 😉

⇩⇩⇩⇩
IG
Facebook

Share this post:

2 Comments
  1. Henna

    Talviuinti on koukuttava laji! Viime talvena aloin käydä enemmän, en joka viikko mutta parin viikon välein. Omalla kohdallani olen huomannut, että + 8 on ensimmäinen raja, + 4 toinen. Kun vesi on yli 8-asteista, siellä pystyy uimaan pienen lenkin. Neljän ja kahdeksan välillä en enää ui, mutta voin kastautumisen jälkeen pitää alakroppaa tai pelkkiä pohkeita vedessä hetken aikaa. Alle neljässä asteessa vesi tuntuu ainakin ensimmäisellä kastautumiskerralla suorastaan polttavalta, niin kylmää se on. Kastautuminen on hyvin nopea toimitus. Näin siis minulla, ystäväni ja vakiosaunaseuralaiseni ui pienen lenkin aina, oli veden lämpötila mikä tahansa. Ja aina on heitä, jotka voisivat viettää avannosssa vaikka puoli päivää 😀

  2. Tanja

    Mielenkiinnolla odotan kylmempiä kelejä ? Uskon, että ei itsekään tule tehtyä mitään pidempiä uintilenkkejä.

Comments are closed.